Opiskelu Ruotsissa
|
|
| Koulutusjärjestelmä |
|
|
| Haku |
|
|
| Opintojen rahoitus |
|
|
| Kelpoisuus korkeakouluopintoihin |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ruotsissa lähes jokainen käy peruskoulun jälkeen lukion. Normaalin lukion ohessa opiskelija voi suorittaa samalla ammattitutkinnon. Lukion jälkeen on mahdollisuus hakea jatkokoulutuksiin. Tällaisia ovat mm. Kvalificerad utbildning (http://www.ky.se), joka on kestoltaan 1-3 vuotta ja ns. KY-koulutuksia on melkein jokaisella ammattialalla. Ruotsissa on myös laaja Kansankorkeakoulu-verkosto, jossa voi suorittaa eri laajuisia koulutuksia. Korkeakoulutus on jakautunut korkeakoulujen ja yliopistojen kesken. Korkeakoulututkinnon laajuus vaihtelee 80-220 opintoviikkoon (poäng).
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Ruotsissa korkeakouluihin haetaan pääsääntöisesti kahdesti vuodessa; syksyllä alkaviin koulutuksiin hakemukset tulee jättää 15. huhtikuuta mennessä, kun taas kevätlukukaudella alkaviin koulutuksiin hakuaika päättyy 15. lokakuuta. Kannattaa kuitenkin aina tarkistaa hakuajat, koska joissakin oppilaitoksissa on ns. oma haku. Poikkeuksena Suomen koulutuksiin, Ruotsissa korkeakoulututkinnon voi suorittaa, joko opiskelemalla valmiissa koulutusohjelmassa tai keräämällä tutkinnon yksittäisistä kursseista (fristående kurser). Toisena poikkeutena Suomeen voidaan sanoa se, että koulutuksiin on pääsääntöisesti paperihaku, eikä pääsykokeita ole. Toki joillakin aloilla (esim. lääketieteellinen) järjestetään haastattelu, jolla voidaan testata henkilön sopivuus alalle. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ruotsissa opintotukea haetaan CSN:n (Centrala Studiestödsnämnden) kautta. CSN tukee myös ulkomailla opiskelua.Suomalainen hakee opintotuen Ruotsissa opiskeluun Kansaneläkelaitokselta.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Jos suomalainen haluaa hakeutua Ruotsiin korkeakouluun opiskelemaan, yleensä riittää, että hän on suorittanut 3-vuotisen lukion Suomessa. Tällöin hänellä on ns. grundläggande behörighet, jolla voi hakea useimpiin koulutuksiin. Joihinkin koulutuksiin vaaditaan ns. särskild behörighet, jolloin päästäkseen opiskelemaan koulutusohjelmaan on pitänyt opiskella tietty määrä esim. matematiikan kursseja. Ruotsin kielen vaatimus tulee esille esim. silloin kun henkilö haluaa opiskella historiaa tai oikeutta, tällöin häneltä vaaditaan ns. Svenska B, jolloin hänen tulee osoittaa ruotsin kielen taitonsa virallisella ruotsin kielen testillä.
|
|
